Suomen Muaythai – liitto ry

Haaste nuorille: thainyrkkeilijät ovat surkeita urheilijoita

Uutiset Foorumit Muaythai Urheilujutut Haaste nuorille: thainyrkkeilijät ovat surkeita urheilijoita

Tämä aihe sisältää 46 vastaukset, 0 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Samuli 8 vuotta, 3 kuukautta sitten.

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 48)

  • Julkaisija

    Viestit

  • #70381


    Chitalada

    Jäsen

    @tku wrote:

    @chitalada wrote:

    Olen täysin varma, että jos testattaisiin vain sellainen ryhmä thainyrkkeilijöitä, jotka ovat kohta lähdössä vaikka MM-kisoihin, niin ne tulokset olisivat hieman eri tasoa, kuin jossain “sekaporukan” testeissä muutama vuosi sitten.

    Nuo Martinezin kommentit perustuvat nimenomaan maajoukkuetason thainyrkkeilijöihin.

    No hei, ihan rehellisesti: Kyllä me molemmat tiedetään, mikä se “maajoukkuetason”, tai “maajoukkueleirin” käsite on oikeasti ollut aina (ainakin useamman vuoden ajan), eikä viime vuosina ole edes mitään maajoukkuetta ollut lainkaan. Tämä tieto nyt ihan sen perusteella, että 2009 PM-kisojen jälkeen kun esim meidän seura on ollut taas joka arvokisoissa edustamassa Suomea (paitsi tuolla 2009 MM-kisoissa, kun kiellettiin).
    Mitään maajoukkuetta ei ole ollut ainakaan tänä aikana. (2006 MM-kisoihinkin valmistuduttiin Miljan kanssa ihan keskenämme.)
    Tuolloin 2005 sai myös lähettää leirille lähes jokaisen ottelijan, joka otteli SM-kisoissa ja tasan tarkkaan tiesin, kenen fyysinen kunto oli heikko ja kenen parempi ja kenellä oli oikeasti mitäkin tavoitteita, joita pystyttiin oikeasti tosissaan laittamaan tavoitteiksi.
    Maajoukkue on muodostunut pelkästään eri seurojen ottelijoista, joita kyseiset seurat ovat itse valmentaneet ja valmistaneet kisoihin joka tavalla.

    #70382


    Dmoz

    Jäsen

    @tku wrote:

    p.s. Onko moderaattorit ammuttu Libyan kansannousussa? Ketjun siirto tänne -> viewforum.php?f=12

    Keskustelu siirretty pyynnöstä.

    #70383


    tku

    Osallistuja

    @chitalada wrote:

    So?

    #70384


    anteroh

    Osallistuja

    Varmaan pointtina on se, että erilaisia testejä olisi ihan hyvä tehdä itse kunkin kilpailijan matkan varrella oli maajoukkueessa tai ei ja oli valmentaja tai seura mikä tahansa etenkin kun näiden tekeminen on suht. helppoa. Näin saadaan vertailukelpoista dataa uran aikana tapahtuvasta ominaisuuksien kehityksestä, jonka avulla urheilija voi itse nähdä miten mikäkin osa-alue on vahvistunut tai heikentynyt suhteessa tehtyyn harjoitteluun. Tarkoitus ei ole kuitenkaan alkaa treenaamaan näitä testejä varten tai tehdä niistä jotenkin oleellisempia kuin ovat, vaan edelleen harjoitella otteluissa menestymistä ajatellen. Mikäli otteluissa menee hyvin tai huonosti voivat testitulokset antaa viitearvoja fyysisten ominaisuuksien osalta miksi näin, olettaen että testejä on tehty säännöllisesti. Tällä tiedolla voi olla jotain lisäarvoa tai sitten ei, riippuen minkälaista valmennusta urheilija muutenkin jo saa ja kuinka itse panostaa oheisharjoitteluun.

    #70385


    annabel

    Jäsen

    @dmoz wrote:

    Hieman offia, sori

    “Nämä asiat ovat Jarkko Niemisen superfysiikan taustalla”
    http://www.iltalehti.fi/urheilu/2011102414627429_ur.shtml

    Ei tämä ole mikään off topic vaan olennainen tai jopa olennaisin osa-alue (=keskivartaloharjoittelu) mitä tulee thainyrkkeiljän peruskuntokaudella tehtäviin harjoitteisiin (nyt teen aika villin olettamuksen että kaikilla saleilla on kilpailijoille erikseen peruskuntokausi, kuten kilpaurheilijalla kuuluu olla). Ja minä ihmettelen, että jos on tavoitteena tulla edes jossain määrin menestyväksi thainyrkkeilijäksi, että tällaiset pilatestyyppiset ja staattista pitoa vaativat keskivartaloharjoitukset puuttuvat edelleen tyystin kilpailevien thainyrkkeiljöiden harjoitusohjelmasta, sillä keskivartalolihaksistoon koko lajin hallinta perustuu. Harjoitusohjelmien yksiulotteisuuden pystyy valitettavasti toteamaan paljaalla silmällä tarkkailemalla salikilpailuja ja muita kilpailutapahtumia; riittävää keskivartalohallintaa on vain joillakin harvoilla ottelijoilla Suomessa. Kokeneemmilla harjaantunut pelisilmä korjaa jonkun verran keskivartalolihaksistossa olevia puutteita, mutta ei niin paljon, että menestys kansainvälisissä kilpailuissa olisi mahdollinen. Toinen merkittävä puute, mikä tyypillisen suomalaisen thainyrkkeiljän fysiikassa esiintyy, on riittämätön elastisuus. Testeissä thainyrkkeilijät eivät pärjää elastisuudessa ainakaan keskimääräistä paremmin (ja ovat kaukana taitoluistelijoista), sillä muista lajeista tutut elastisuutta parantavat harjoitteet eivät myöskään usein kuulu peruskuntokauden harjoitteisiin. Muutaman vuoden kun tekee elastisuutta, kimmoisuutta ja keskivartalolihaksistoa parantavia harjoitteita (henkinen valmennus on vielä toinen tarina), niin vasta tämän jälkeen voidaan nähdä minkään sortin kehitystä tai räjähtävyyttä itse otteluissa, jos puhutaan puhtaasti aikuisen ihmisen kehityksestä kamppailu-urheilussa. Lapsena tehdyt harjoitukset ja kehityskaari ovat asia erikseen. Tästä syystä monet kilpailijat, jotka ovat tehneet hyvän perusharjoittelun muissa liikuntalajeissa nuorena, pärjäävät myös keskimääräistä paremmin vanhempana aloitetussa thainyrkkeilyssä.

    Luettelemani seikat ovat taas nyt sellaisia itsestäänselvyyksiä, mutta vaikuttaa siltä, että nämä eivät useimmille sitä ole, mutta saattaa selittää joidenkin raskassarjalaisten naisten menestymisen muissakin kuin kevyissä naisten sarjoissa kansainvälisellä tasolla. (Olen henkkoht vähän loukkaantunut vääryydestä jäädä tämän dissauksen ulkopuolelle.) Mielestäni on outoa verrata naisten ja miesten kilpailusarjoja keskenään ja vähätellä naisten antamaa panostusta kansainvälisiin kilpailuihin, sillä kyseessä ovat tyystin eri fysiikat, ainoastaan naisten välisillä otteluilla määrittyy tavoiteltava taso, sekä loppujen lopuksi kukaan ei oikeasti teistä tiedä, että mitä me siellä salillla oikein duunataan (ainakaan näiden keskustelujen perusteella).

    #70386


    Zamppa

    Jäsen

    @annabel wrote:

    (Olen henkkoht vähän loukkaantunut vääryydestä jäädä tämän dissauksen ulkopuolelle.)

    :mrgreen:

    #70387


    samit

    Jäsen

    Personal Training asiakkailleni teen seuraavia kuntotestejä joita seurat pystyisivät tekemään tahoillaan, varusteina sykemittari ja ajanottokello:

    -cooperin testi ( 12min juoksu )
    -UKK kävelytesti
    -lihaskuntotesteinä vatsa, suorat selkälihakset, kyykky, kädet/hartia ( pystypunnerrus ), nämä toimintakyky- tai suorituskykytestinä

    Lisäksi mahdollisia testejä:
    -pp-ergo ( 3-vaiheinen ) ( polkupyörä )
    -liikkuvuustesteinä ylävartalon liikkuvuus, istuen kurkotus ja alavartalon kierto
    -verenpaine
    -whr ( vyötärön / lantion ympärysmitat )
    -raajojen mitat ( vaatii siis seurannan )
    -rasvaprosentin pihtimittaus mikäli allamainittua laitetta ei ole mukana
    -kehonkoostumusanalyysilaitteisto ( vuokraan tarvittaessa omaa laitettani ) joka näyttää perusaineenvaihdunnan, viskeraaliset rasvat, rasvattoman massan, rasvamassan, kehon nesteet, ideaalipainon, rasvaprosentin, bmi:n
    -ryhtianalyysi
    -kausisuunnitelmalomake ( kaikki harjoittelu / harjoitteet paperilla )
    -liikeanalyysi / mahdolliset ongelma-alueet ja niiden korjaaminen
    -ravintopäiväkirja / sen analysointi / muutokset ruokavalioon / rytmitys

    Yleisurheilun varsinaisten lajiharjoitteiden ohessa tehtävät erikoisharjoitteet ovat erinomaisia koordinaatio / lihasten hermotusta parantavia juttuja.

    Tiedä sitten mikä on oikea tapa mutta kaikki ovat yksilöitä ja toinen tykkää anopista ja toinen tyttärestä.. Thaimaassa treenataan työkseen ja meillä harrastaen, se jos mikä tuo harjoitustapaan / ajatusmaailmaan muutokseen.

    #70388


    tku

    Osallistuja

    Tuo Samin testipaketti on just sellainen, jossa missataan se ominaisuus jostä ne venäläiset puhuivat Anterolle. Ymmärtääkseni siltä alueelta(kaan) ei ole testeissä kovin hyviä tuloksia saatu. Perinteinen thainyrkkeilyharjoitus ei erikseen sitä ominaisuutta kehitä (kaikkihan on mennyt “siinä sivussa”).

    Se ominaisuus on kuitenkin otteluiden voittamisen kannalta aivan äärimmäisen tärkeä…

    #70389


    samit

    Jäsen

    Sori, meni ohi tuo Anteron teksti. Jutteliko se valkovenäläinen niiden harjoitustavoista / onko kenelläkään suhteita jotta saataisiin ideoita?

    Ehkä lajinomaisuutta ajatellen voisi ajatella laskuvarjojääkärin kuntotestiä jossa saadaan maitohappoa erittäin hyvin lihakseen.

    En tiedä suunnitteleeko joku kamppailulajin piiriin omaa kuntotestauspakettia / onko se mitenkään mahdollista?

    Okei, jos ajatellaan harjoitustapoja lähellä lajinomaista harjoitusta jossa tavoitteet tukevat näitä kaikkia ominaisuuksia, voisitte niitä lisätä näiden osa-alueiden jatkoksi jos tulee mieleen:

    1. Taito
    -tekniikka
    -taktiikka
    -ottelutaitavuus

    2. Koordinaationopeus
    -erikoiskoordinaatiokyky
    -yleinen koordinaatiokyky
    -erikoisnopeus
    -yleisnopeus

    3. Voima
    -lihaskestävyys
    -kestovoima
    -maksimivoima
    -nopeusvoima joiden osa-alueet räjähtävä- ja pikavoima

    4. Kestävyys
    -aerobinen palauttava
    -aerobinen kynnys
    -anaerobinen kynnys
    -hapenotto
    -maitohappo
    -maitohapoton teho

    Yhtenä nopeuden / koordinaation / hermotuksen kehittämiseen hyvä ja halpa tapa on kuminauhan avulla tehtävät lyönnit / potkut.

    #70390


    samit

    Jäsen

    Taidon ja tekniikan kehittyminen:

    1-5 vuoden iässä luonnollisesti.

    6-10 vuotiaille ominaisuuksia tulee kehittää aktiivisesti. Koordinatiivisia edellytyksiä:
    -reaktiokyky
    -suuntautumiskyky
    -rytmittämiskyky
    -tasapainokyky
    -erottelukyky
    -yhdistelykyky
    -sopeutumiskyky

    Jos puhutaan herkkyyskaudesta niin yleistaitojen kehitys tapahtuu tuossa 1-5v ja lajitaito / tekniikkaopetus tulisi aloittaa jo 6v.

    Tekniikka:

    Tulisi harjoittaa kaikilla harjoitusjaksoilla. Optimaalisella tekniikalla sekä nopeutetaan että taloudellistetaan suoritusta. Optimaalisen hyvä tekniikka mahdollistaa tehokkaan voimantuoton / seurauksena vähentynyt energiankulutus ja taloudellinen suoritus.

    Huippu-urheilijan tekniikan pitäisi olla valmis tai lähes valmis 13-14 vuoden iässä. 14v ylöspäin tekniikkaa hiotaan ja automatisoidaan sekä kokonaissuorituksen parantamiseksi lisätään fyysistä harjoittelua lajin vaatimusten mukaan.

    Taitoa sekä tekniikkaa voidaan kehittää luonnollisesti myös aikuisenakin, mutta kehittyminen on hitaampaa kuin edellä mainituissa herkkyysvaiheissa.

    #70391


    Chitalada

    Jäsen

    Jos vielä tänä päivänä kukaan tosissaan kilpaileva, tai valmentaja miettii, että “meillä treenataan harrastaen”, niin se peruslähtökohta on jo pielessä, jos halutaan oikeasti menestyä ja kehittyä.
    Vaikka otteluista ei saa rahaa ja joudutaan käymään päivätöissä, niin jokainen menestynyt thainyrkkeilijäkin treenaa nykyään lähes ammattimaisesti. Ja elää kokonaisuudessaan täysin sen mukaan ja täysin urheilun ehdoilla.

    Ne harrastaja-kilpailijat sitten erikseen, mutta jos nyt puhutaan oikeasti kilpaurheiluun panostavista thainyrkkeiljöistä, joita taitaa olla aika vähän Suomessakin.
    Kyllä Suomessakin aika monessa muussakin lajissa, kansainvälisestikin menestyvä huippu-urheilija, joutuu valitettavasti käymään päivätöissä, tai opiskelee kokopäiväisesti. Mutta harvassa lajissa enää kuvitellaan, että “harrastamalla” voi menestyä. (Enkä tarkoita nyt pelkästään SM-tasoa).

    #70392


    mb

    Osallistuja

    @chitalada wrote:

    Vaikka otteluista ei saa rahaa ja joudutaan käymään päivätöissä, niin jokainen menestynyt thainyrkkeilijäkin treenaa nykyään lähes ammattimaisesti. Ja elää kokonaisuudessaan täysin sen mukaan ja täysin urheilun ehdoilla.

    Ihan mielenkiinnosta. Mihin perustat tämän väitteen ja keitä pidät menestyneinä thainyrkkeilijöinä? Niitä, jotka ovat ottaneet osaa EM- tai MM-kisoihin?

    #70393


    Chitalada

    Jäsen

    @mb wrote:

    @chitalada wrote:

    Vaikka otteluista ei saa rahaa ja joudutaan käymään päivätöissä, niin jokainen menestynyt thainyrkkeilijäkin treenaa nykyään lähes ammattimaisesti. Ja elää kokonaisuudessaan täysin sen mukaan ja täysin urheilun ehdoilla.

    Ihan mielenkiinnosta. Mihin perustat tämän väitteen ja keitä pidät menestyneinä thainyrkkeilijöinä? Niitä, jotka ovat ottaneet osaa EM- tai MM-kisoihin?

    Itse en tunne tarkkaan tietenkään muiden seurojen ottelijoita, vaikka kisamatkoilla ollaan keskusteltu treenaamiseenkin liittyvistä asioista. Toki omat mielipiteeni perustuu myös valmentamiseen aika pitkältä ajalta ja omiin valmennettaviin, joilla monilla on eri tavoitteetkin ja mennään niiden mukaan.
    Meillä on aika kiinteä suhde etenkin isoihin otteluihin tähdätessä lajitreenaamisen lisäksi valmennettavien kanssa, harjoitus- ja ruokapäiväkirjoineen yms. Ja erään elämää olen kokonaisuudessaan sattuneesta syystä seurannut aika läheltä. Aika usein se urheilijan oman panostuksen aste on myös yhteydessä siihen kehitykseen. Ja tavoitteiden kasvaessa se vaatimustasokin kasvaa.

    Itse asiassa pysähdyin ihan miettimään tuota kysymystä, kuka on menestynyt thainyrkkeilijä.
    Sehän riippuu myös tavoitteista.
    Omalta kohdaltani valmentajana ja meidän seurana, aikoinaan tavoite oli saada Suomen mestaruuksia (tai edes se ensimmäinen) ja olimme onnesta soikeana, jos joku menestyi niissä. Kai se kehittymisen edellytys, niin urheilijalla, kuin valmentajalla on kuitenkin, että pyrkii koko ajan eteenpäin, parempiin saavutuksiin ja kehittymään niin valmentajana, kuin urheilijana.

    Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka valmentajalle se SM-kulta ei ehkä olisi enää se tavoite, niin ottelijalle se on ja heidän mukaan kuitenkin myös mennään. Vaikeus on usein siinä, jos on eri tasoisia ottelijoita, joista osa tähtää vaikka siihen ensimmäiseen SM-kisaan (tai salikisaan) ja toiselle pitäisi saada MM-tason otteluita ja treenatakin vielä sen mukaan. Ja se SM-kullan saavuttanut on toki myös menestynyt siihen tasoon nähden.

    Eikä se menestyminen liity tietenkään pelkästään noihin amatöörien arvokisoihin, mutta tämä keskustelu ehkä osaksi oli myös niihin liittyvää. Ja tavallaan se menestyminen on ottelijan kohdallakin myös sitä kehitystä eteenpäin.

    #70394


    turmiola

    Jäsen

    Keskustelu lähti liikkeelle fyysisistä ominaisuuksista ja nyt se on laajentunut jo aika paljon pidemmälle. Hyvä. Näennäisesti asiat eivät liity otsikkoon, mutta tarkemmin ajateltuna ne vasta avaavat aihetta. Uskoakseni kysymys on ensinnäkin thainyrkkeilyn statuksesta suomalaisessa urheilumaailmassa ja suoraan siihen liittyen rahasta. Mitä korkeampi on lajin status, sen enemmän rahaa piireissä liikkuu, niin sponsoritukena, ottelupalkkioina kuin pääsylippu- ja fanituotetuloinakin. Ne puolestaan liittyvät fyysisiin ominaisuuksiin kirjaimellisesti ammattimaisena harjoitteluna. Kuten Rikun postaamasta Kiira Korven harjoitteluvideostakin käy ilmi, suoritetaan harjoittelu kausittain ja vaadittavat / riittävät fyysiset ominaisuudet hankitaan pitkälti oheisharjoitteluna. Harvalla thainyrkkeilijällä tässä maassa on mahdollisuuksia kaksi kertaa päivässä tapahtuvaan harjoitteluun. Jos verrataan vaikka ammattilaiskiekkoilijoihin, -futareihin, -luistelijoihin tai vaikka -golfareihin, niin heidän panostusmahdollisuutensa ovat aivan eri planeetalta. Lisäksi tarvittaisiin pätevä ja ennen kaikkea ohjaamiseen ajallisesti kykenevä valmentaja ohjaamaan koko palettia. Liitolla esimerkiksi ei ole ollut mahdollisuutta palkata täysipäiväisiä päävalmentajia miehille, naisille ja nuorille. Ja kuitenkin koko lajin, liiton, seurojen ja ottelijoiden etu sitä vaatisi. Tiivistäen voisi sanoa, että fyysisiä ominaisuuksia ovat totuttujen voiman, nopeuden ja kestävyyden lisäksi aika ja raha.

    Valmennustietoa ja -tahtoa tästä maasta löytyy, mutta vaikeampi tehtävä olisikin saada aikaa siihen vaativaan valmennustehtävään, jota koko maan thainyrkkeilyn tason nostaminen vaatisi. Epäkohtia on suhteellisen helppo huomata, mutta vaikeampi tehtävä onkin lähteä korjaamaan niitä. Silti on hyvä, että ensimmäiset askeleet otetaan ja ongelmat nostetaan esille, koska silloin niihin voi hakea ratkaisuja. Ongelmat ovat mielenkiintoisia, mutta vain ratkaisut ovat tärkeitä.

    Mieleeni tulee useampiakin ihmisiä, joilla olisi tietoa ja taitoa joko lajin tai puhtaasti fyysisen valmennuksen puolelta tai aina tärkeän promootion ja suhdeverkostojen puolelta. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta väitän, että suurimmat tekijät ovat usein myös suurimmat persoonat. Eikä se ainakaan ole helpoin homma, että saisi nämä kullanarvoiset resurssit ja kyvyt yhden pöydän ääreen lyömään viisaat päänsä yhteen. Ei tietenkään ole realistista ajatella, että yhdellä kahdella palaverilla saisi heti kelkkaa kääntymään, mutta olisi se edes alku. Ja toistaiseksi vaikka näissä vastauksissa on ollut erilaisia näkökulmia alkuperäiseen aiheeseen ja otsikkoon, niin mielestäni yksikään vastaus ei ole ollut väärä, vaan esitetty vain eri näkökulmasta. Eivät ne sulje pois toisiaan ja kaikki ne voivat olla totta.

    Voisiko tälle asialle tehdä jotain? Muuttaisinkin otsikon muotoon: Haaste valmentajille… sillä harrastajamme ja ottelijamme tekevät pääsääntöisesti niin kuin valmentajansa heitä opastavat. Mitä nuoremmista thainyrkkeilijöistä on kysymys, sitä vähemmän heillä itsellään on mahdollisuuksia arvioida harjoittelunsa vaikutuksia suorituskykyynsä tai tunnistaa omaa kapasiteettiansa. Se on meidän valmentajien tehtävä, se.

    #70395


    anteroh

    Osallistuja

    Hieno ja osuva teksti Turmiolalta, hyvin sanottu.

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 48)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.