Vs: Re: IFMA EM-kisat Turkin Antalyassa 23-29.4.2010
Muutamia sekavia omia ajatuksia:
Suomen joukkueella oli hyvä joukkuehenki, kiitos vielä kaikille mukana olleille.
(Ja ruotsalaisten kanssakin synkkasi oikein hyvin, he kannustivat innokkaasti suomalaisia ja me heitä, mikäli vain ehdimme.)
Iltalehti on hyvin viime vuosina kyllä uutisoinut noita thainyrkkeily-uutisia, Miljahan on ollut muutamaan kertaan ja myös Lotta. Ja kultamitaleissa Suomi ohitti Ruotsin jo Kiinassa sekä MM-kisoissa (en laske nyt B-turnausta), kuten myös täälläkin kävi, vaikka Suomen kärki onkin kapeampi, kuin Ruotsin. Täytyy vielä varmistaa, mutta Suomi taisi saada nyt EM-kisoissa eniten kultamitaleita naisten sarjassa. Lähettämäni mediatiedote meni läpi aika moneen paikkaan,Iltalehden lisäksi myös YLE, Aamulehti (lehdessäkin eilen kuvallinen juttu) jne jne, joten kyllä thainyrkkeilyn hyvätkin uutiset on viime vuosina huomioitu ihan hyvin. Ja hyvä näin.
Kisat kokonaisuudessaan oli hyvin järjestetty. Otan siis huomioon sen asian, että jos yleensäkin EM-ksioissa on ollut se n 30 maata ja MM-kisoissa n 100 maata, niin täytyy ymmärtää, ettei kaikki mene aina ihan juohevasti. Kisahotelli ja esim ruoka täällä oli viidentähden luokkaa, ottelut menivät sujuvasti kisapaikalla jne. Finaalipäivänä aikataulut venyivät, tässä informaatio ei ollut kulkenut järjestäjien ja EMF:n välillä. Syynä ehkä osaksi myös tuo televisiointi.
Aina on kuitenkin jotain pientä säätöä, jotka johtuvat yleensä ensi kertaa isoja kisoja järjestävästä paikallisesta lajiliitosta, ei kansainvälisestä lajiliitosta. IFMA ja EMF toimivat oikein hyvin. Täytyy aina muistaa, että tuollaisten kisojen järjestäminen ei ole mikään pikkujuttu, thaimaalaisilla on jo rutiinia niistä ja Kiinassahan kaikki toimi kuin kello (uskoisin, että Olympialaisten järjestämisestä oli otettu mallia ja samaa vapaaehtoisväkeä käytettiin järjestelyissä), mutta entä, jos esim Suomi järjestäisi vastaavat?
Ensi vuoden EM-kisoja on jopa kolme maata ilmoittautunut halukkaaksi järjestämään. EMF käy tarkistamassa ennakkoon kisahotellit ja -paikat jne ja tekee lopullisen sopimuksen järjestäjän kanssa vain, jos kyseisen kaupungin pormestari, tai valtion urheiluministeriö lupautuu olemaan mukana tapahtumassa.
IFMA pyrkii saamaan Muaythaille parin vuoden sisällä KOK:n lajihyväksynnän. Uskoisin, että tämä tulee toteutumaan. Kyse ei ole siis vielä Olympialaisiin pääsystä, vaan nimenomaan tuosta lajihyväksynnästä, joka on seuraava askel kisoihin Sportaccordiin (ent GAISF) pääsyn jälkeen.
Suomessakin meillä olisi tästä lajihyväksynnästä selvä etu ja voimme myös tätä ajatellen markkinoida omaa lajia ja kansainvälistä lajiliittoa täälläkin nimenomaan positiivisella mielikuvalla ja asenteella, varsinkin lajiliittomme omalla sivustolla.
Lajihyväksyntää auttaa myös se, että esim MM-kisat järjestetään eri mantereilla, ei aina pelkästään Thaimaassa. Syksyn kisat ovat Uzbekistanissa ja tulevaisuudessa ehkä Amerikan, Afrikan, tai Euroopan mantereella.
Arvonnasta: huomasimme siinä jotain toistuvia asioita, mutta emme toki voi syyttää ketään tahallisuudesta. Arvonnassa ei ollut käytössä IFMA:n kansallisille lajiliitoillekin markkinoima arvontaohjelma (joka ei ole pakollinen, mutta suositellaan), vaan järjestäjien oma. Kansainvälinen lajiliitto nimenomaan otti suoraselkäisen kannan, kun asia huomattiin. EMF:n pomot kokoontuivat ja päättivät, että arvonta suoritetaan seuraavana aamuna uudelleen perinteisellä lapunnosto-tavalla.
Parran ajaminen perusteltiin säännöissä olevan pykälän avulla (kuten amatöörinyrkkeilyssä), jotta tuomarit näkevät vekit yms paremmin.
Turkkilaiset olivat erittäin ystävällisiä ja esim meidän vastustajien avustajat toimivat hyvin urheiluhenkisesti. Ottelun alussa kulma-avustajat vinkkasivat silmää, tai tervehtivät, eivätkä ottelun lopuksi alkaneet valittaa tuomioista (Huom: Suomi-Turkki näissä EM-kisoissa 4-0). Ystävällisesti myös käteltiin otteluiden jälkeen, kun nähtiin käytävillä.
Vaikka meidän piikkiin menikin osaksi (myös esim Venäjä ja Valko-Venäjä protestoivat) arvonnan uudelleen järjestäminen, mitään negatiivista kommenttia, tai käytöstä ei tullut keltään turkkilaiselta meitä kohtaan, vaan ystävällisiä tervehdyksiä,kättelyitä ja selkääntaputteluja tuli kisapaikalla ja hotellilla. Muutenkin turkkilaiset vaikuttivat hyvin ystävällisiltä ja ainakin tuolla Antalyassa oli silmiinpistävän siistiä joka puolella.
Toki eri maissa kulttuuri on erilainen, joissakin maissa ymmärretään urheilumenestyksen arvo kansalliselle itsetunnolle ja maan pr:lle, joten ymmärrän tässä valossa myös sen, miksi televisioitaviin finaaleihin oli laitettu monta ottelua, joissa oli nimenomaan turkkilainen ottelija, vaikka kaikki eivät olleetkaan finaalien parhaimmistoa (esim suurin osa naisten finaaleista käytiin edellisenä päivänä). Turkkilaisten kultamitalistien palkintojenjaot myös televisioitiin näyttävästi finaalien yhteydessä.
Uskoisin, että monessa muussakin maassa pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan tuomaan myös niitä omia menestyjiä esiin ja kannustetaan heitä.
No, viime vuonna EM-kisoissa turkkilaiset kertoivat, että EM-kullasta ottelija saa muistaakseni 8000€, valmentaja 2000€ ja vielä sali 2000€. Tämäkin ehkä kertoo jotain arvostuksesta.
Tuomaritoiminnasta: tuomaritoiminnan taso kisoissa ei ole myöskään suoranaisesti kansainvälisen liiton vastuulla siinä mielessä, että nytkin EMF:n pomot pahoittelivat minulle, että he eivät ole saaneet nytkään tarpeeksi tuomareita paikalle, kun monet maat eivät lähetä yhtäkään ja moni vain yhden tuomarin.
No koska hyviä tuomareita ei tule tarpeeksi, niin pakko on käyttää myös niitä vähemmän kokeneita.
(Eikös se mene vähän näin täällä meilläkin joskus ja edelleen arvosteluperusteista keskustellaan myös täällä?).
Tähänhän ratkaisu on, että lähetetään sitten niitä hyviä tuomareita noihin kisoihin lisää vaikka täältä, mutta älkää kysykö, että millä rahalla.
Nyt kun näitä amatöörikisoja on tullut viime aikona taas kierrettyä ottelijoiden kanssa tauon jälkeen, niin on oppinut myös jälleen huomaamaan, mitä ne tuomarit haluavat nähdä. Osa asioista toki samoja, kuin suojattomissa otteluissa, mutta osaksi myös eroavaisuuksia, joka johtuu suojista ja 4×2 ottelun erilaisesta temmosta jne (aika epämääräisesti sanottu, mutta ei nyt sen enempää siitä).
Juttelin muuten tuolla tuon Valko-Venajän (ja Kick Fighter-salin) päävalmentaja-Evgenin kanssa ja ihan mielenkiintoisia asioista tuli esille. Hänhän oli jonkin aikaa myös Venäjän päävalmentajana.
Heillä thainyrkkeilyseuroja on n 30kpl ja harrastajia yhteensä n 2500.
Kansallisissa mestaruuskisoissa on ottelijoita n 200-250.
Kansallinen thainyrkkeily-lajiliittohan on perustettu tuolla vasta 1990-luvun alkupuolella, muistaakseni sanoi -93 (kuten Venäjänkin samoihin aikoihin).
Valtiolta tukea saa 8 kilpailijaa, palkkaa nauttii kaksi valmentajaa, lääkäri ja muutama muu henkilö.
Mikä tärkeätä, niin kansalliset amatöörimestaruuskisat otellaan samoilla säännöillä ja suojilla, kuin kansainväliset IFMA:n amatööriarvokilpailut. Siis 4x2min ja samoilla suojilla. Sama tilanne hänen mukaansa Venäjällä ja Ukrainassa jne.
Suojattomat ottelut erikseen ja tätä meidänkin pitäisi miettiä vakavasti, jos haluamme saada lisää kokemusta ottelijoille amatööriturnauksiin.
P.N.