EM-kisat/European Cup 2012

Uutiset Foorumit Kilpailutoiminta Kilpailut EM-kisat/European Cup 2012

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 103)
  • Julkaisija

    Artikkelit

  • #70864

    @Antsu wrote:

    Antero Hynysen matsi Andrei Kulebinia vastaan.

    http://www.youtube.com/watch?v=w5Y665v3B4I&list=PLAD4C8616EC189927&index=1&feature=plpp_video

    Kulebin mennyt vissiin ihan finaaliin asti. Jos puolankielellani oikein olen ymmartanyt niin voitti seurakaverini Bartłomiej Judan semifinaalissa. Hienoa kun ei tieda nimia yhtaan ja tunnistaa jengia vaan kuvista 😳

    #70865

    tku

    Osallistuja

    Kati Kaareskoski voitti finaalin ja näin saatiin Turkuun vihdoin ja viimein naisten EUROOPAN MESTARI!!! Onnea Kati!

    #70866

    tku

    Osallistuja

    Lisää Euroopan mestareita:

    EM -75 kg Edla Niemi (FIN)
    EM jun. -67kg Pok Jääskeläinen (FIN)

    ja EM-hopeaa:
    EM jun. -63,5kg Ossi Kokkoniemi (FIN)
    EM -48 kg Tessa Kakkonen (FIN)

    #70867

    Kerppu

    Jäsen

    Paljon onnea mitalisteille!! :roll

    #70868

    turmiola

    Osallistuja

    Hohoi! Onnea kaikille!

    #70869

    Zamppa

    Jäsen

    Onnittelut mitalisteille. Hieno saavutus!

    #70870

    Onnea kaikille mitallisteille!!! :roll

    #70871

    samit

    Jäsen

    Onnittelut, mahtava homma!!

    #70872

    kickary

    Jäsen

    Onnittelut mitalisteille!

    #70873

    Ali

    Osallistuja

    Onnittelut voitajille!

    #70874

    Dmoz

    Jäsen

    Mahtavaa, onnea mestareille!

    #70875

    pietu

    Osallistuja

    Isot onnittelut mitalisteille.

    #70876

    mb

    Osallistuja

    Onnea mestareille ja muille mitalisteille.

    Artem Levin ja Kulebin vieneet odotetusti mestaruudet.

    Löyty yksi Artemin ottelu kisoista – Ei ole kuitenkaan finaali, koska siinä kaatui puolalainen. Ihan hyvin se ottelee.

    [youtube:2sfpaae2]http://www.youtube.com/watch?v=hfO1Q6vdpQU[/youtube:2sfpaae2]

    #70877

    P.L.

    Jäsen

    Lauantaina 21.4.2012 Antalyassa käytiin finaaliottelut naisten ja nuorten sarjoissa, joissa Suomelta oli viisi edustajaa.

    Naiset, EM -48 kg (finaali): Tessa Kakkonen (FIN) vs Liudmila Chyslova (BLR)

    Lauantaina ensimmäisenä maatamme edusti Tessa Kakkonen, joka sai vastaansa suomalaisille entuudestaan tutun valkovenäläisen Liudmila Chyslovan. Chyslova tunnetaan kovana työmyyränä ja rutinoituneena arvokisaottelijana, eli toisin sanoen juuri sopivana vastustajana Tessan kaltaiselle ennakkoluulottomalle ja hyvän työmoraalin omaavalle naiselle. Ottelussa vauhti alkoi heti ensi sekunneilla, kun molempien ottelijoiden kädet ja jalat hakivat osumia. Chyslova piti keskikehää hallussaan ja teki paljon aloitteita, mutta Tessa kuittasi aina ja luotti perustyöhön suorien lyöntien ja keskivartalopotkujen muodossa. Ensimmäisen erän lopussa Chyslova teki kääntölyönnin, joka kenties sinetöi erävoiton valkovenäläiselle. Toisessa erässä Tessa ja Chyslova potkivat paljon ristiin, mutta keskikehä oli edelleen enemmän valkovenäläisen hallussa. Kolmannessa ja neljännessä erässä tempo pysyi edelleen tasaisen kovana, kun molemmat naiset löivät ja potkivat toisiaan vuoroperään tauottomalla vauhdilla. Tasaisen taistelun jälkeen ottelu tuomittiin Chyslovan hyväksi, mutta vasta 19-vuotiaalta Tessalta nämä kisat olivat hieno osoitus toimivasta perusthainyrkkeilystä ja kovasta kunnosta.

    Naiset, EM -45 kg (finaali): Kati Kaareskoski (FIN) vs Annie Eriksson (SWE)

    Heti Tessa Kakkosen ottelun perään kehään nousi Kati Kaareskoski ja häntä vastaan asettui kokenut arvokisaottelija Annie Eriksson Ruotsista. Matsin ensimmäisessä erässä Kati otteli tarkkaavaisesti ja piti itseään lyhyempää Erikssonia kaukana pysäytyspotkuilla. Lähiottelutilanteet menivät myös polvia enemmän viljelleen Katin hyväksi. Toisessa erässä Eriksson ryntäili lyönneillä ja alapotkuilla, mutta päätyi usein lähiotteluun, jossa turkulainen oli edelleen huomattavasti osuvampi polvilla. Kolmannessa erässä sekä Kati että Eriksson kiristivät tahtia ja suomalaiskulmasta kaivattuja hyviä potkuja alkoi myös tulemaan enemmän, jotka edistivät ruotsalaisen väsymistä. Kati hallitsi edelleen selvemmin lähiottelussa ja veti suoria polvia Erikssonin vatsaan, joista jotkut tekivät selvästi kipeää ruotsalaisessa. Neljännessä ja viimeisessä erässä Erikssonin aseettomuus kävi entistä selvemmin ilmi, kun Kati laittoi tosissaan pökköä pesään ja jahtasi väsynyttä ruotsalaista pitkin kehää lyönnein, potkuin sekä ennen kaikkea polvin. Ottelun päätyttyä suomalaiskulmauksessa oltiin jo ennen tuomionjulistusta varmoja voitosta, ja kun Katin käsi nostettiin ylös Euroopan mestaruuden merkiksi, hymynhäivähdys levisi jurojen kulmamiestenkin kasvoille.

    Nuoret, EM -67 kg (finaali): Pok Jääskeläinen (FIN) vs Kulikov (RUS)

    Semifinaaliottelun tavoin kulmamiehenä toiminut Antti Naakka psyykkasi Pok Jääskeläistä ennen matsia lupaamalla tälle paljon naisia EM-voitosta. Pokin kohdalla tämä oli oikea naru josta vetää, sillä voitontahto alkoi tuikkimaan nuoren miehen silmissä. Turkkilaiset kisajärjestäjät olivat närkästyneet Pokin aiempien otteluiden “elvistelystä” ja ilmoittaneet, että vastaavaa käytöstä ei enää suvaittaisi, joten finaaliotteluun lähdettiin ottelemaan astetta kurinalaisemmin. Ottelun ensimmäisessä erässä Pok poimi selkeitä osumia takajalanpotkuillaan ja pysyi venäläisen Kulikovin hyökkäysten ulottumattomissa. Toisessa erässä Kulikov pääsi paremmin mukaan otteluun lyöntiensä ansiosta ja Pok otti jonkin verran taka-askelia edelleen potkuja viljellen. Kolmanteen erään mentäessä suomalaiskulmauksessa karjuttiin jättämään taka-askeleet pois ja painostamaan loppuun saakka. Ottelun viimeinen erä olikin Pokilta mainion aktiivista ottelemista, eikä aivan erän lopulla tapahtunut väsähtäminenkään laskenut sen arvoa. Ottelun jälkeen nuorukaiset menivät keskelle kehää odottamaan tuomionjulistusta ja pian kehätuomari nosti sinisen kulmauksen, eli Pokin käden ylös nuorten Euroopan mestaruuden merkiksi. Toinen EM-kulta Suomelle.

    Nuoret, EM -63,5 kg (finaali): Ossi Kokkoniemi (FIN) vs Mykyta (UKR)

    Nuorten EM-finaalikamppailussa Lahden Ossi Kokkoniemi pääsi seurakaverinsa Tessan tavoin toteuttamaan itseään, eli ottelemaan kovalla sykkeellä alusta loppuun saakka. Lähiottelua suosiva Ossi pääsi mittaamaan voimiaan ja kestävyyttään ukrainalaisen Mykytan kanssa matsissa, jossa hengähdystaukoja ei pidetty tai vastustajaa analysoitu sen syvällisemmin, vaan painettiin menemään nuoren miehen tarmolla. Ensimmäisessä erässä nähtiin vauhdikasta molemminpuolista prässiä ja lähiottelussa Ossi käänsi Mykytan vatsa edellä köysiä päin ja veti vasarakyynärpäällä ukrainalaista niskaan. Toisessa erässä Mykyta prässäsi tauotta, kun taas Ossi potki vastaan. Ossi teki myös joitakin alakautta vedettyjä kyynärpäitä, joista tilanteet jatkuivat lähiotteluun. Tässä pelissä ukrainalainen oli kuitenkin puoli astetta osuvampi polvillaan. Kolmannessa erässä asetelma pysyi melko lailla samana ja väsymys ei ainakaan silminnähden painanut kumpaakaan soturia. Kolmen tasaisen ja kovan erän jälkeen ottelu tuomittiin suomalaisten harmiksi ukrainalaiselle. Ossi saavutti kuitenkin tästä turnauksesta hopeaa ja osoitti olevansa hyvässä iskussa tulevaisuuden arvokisoja ajatellen.

    Naiset, EM -75 kg (finaali): Edla Niemi (FIN) vs Andrea (CRO)

    EM-finaaliottelussa sarjassa -75 kiloa Helsingin Edla Niemi sai vastaansa Kroatian Andrean. Andrea aloitti ottelun hyvin potkaisemalla Edlaa päähän ja iskemällä saman tien suoralla, josta Edlan pää hieman nousikin. Se ei kuitenkaan hidastanut, vaan pikemminkin innosti Edlaa. Kroatialainen liikkui ympäri kehää tehden omia hyökkäyksiä ja vältellen Edlaa, mutta tila loppui aina kun suomalainen pääsi lähietäisyydelle nappaamaan niskasta kiinni ja vetämään suoria polvia vatsaan. Andrealla ei yksinkertaisesti ollut mahdollisuuksia haastaa Edlaa näissä tilanteissa, eikä otteleminen etäälläkään oikein toiminut hänen edukseen. Toisessa erässä kehätuomari laski lukua, kun Edlan polvet satuttivat Andreaa keskivartaloon. Kolmannessa erässä kroatialainen alkoi olemaan valmista kauraa ja Edla päätti lähteä saalistamaan vielä kovemmalla temmolla. Ei mennyt aikaakaan, kun kehätuomari laski jälleen lukua kroatialaiselle tämän otettua Edlan polvia vatsaansa. Luvunlaskun jälkeen Edla ryntäsi samantien takaisin lähiotteluun ja parin polven jälkeen kehätuomari keskeytti ottelun. Tämän johdosta Edla saavutti kolmantena suomalaisena EM-kultaa.

    Kaiken kaikkiaan Suomen tavallista suurempi joukkue pärjäsi hyvin EM- ja EC-kisoissa ja tämän vuotinen menestys antaa toivoa myös tulevaisuudessa.

    Suomen joukkueen mitalistit

    Pronssi:

    Jari Ollonen (miehet, EC -67 kg)

    Jesper Håkansson (nuoret, EM -57 kg)

    Jimi Bergskaug (nuoret, EM -60 kg)

    Anna Willberg (naiset, EM -60)

    Hopea:

    Ossi Kokkoniemi (nuoret,EM -63,5 kg)

    Tessa Kakkonen (naiset, EM -48 kg)

    Kulta:

    Gia Winberg (naiset, EC -60 kg)

    Pok Jääskeläinen (nuoret, EM -67 kg)

    Kati Kaareskoski (naiset, EM -45 kg)

    Edla Niemi (naiset, EM -75 kg)

    #70878

    P.L.

    Jäsen

    Pientä jälkipyykkiä kisoista.

    Järjestelyt toimivat paikoitellen lievästi sanottuna kyseenalaisesti. Seuraavan päivän ottelulistoja sai jonain päivinä odotellä yömyöhään ja jotkut ottelijoista joutuivat menemään nukkumaan tietämättä, onko seuraavana aamuna punnitusta ja päivänä ottelua. Tämä lisäsi ottelijoiden epäluuloisuutta ja stressiä. Myös muita odottamattomia muutoksia oli, esim 5. kisapäivänä Katin ja Tessan matsit vaihtoivat kehään mentäessä paikkaa keskenään. Onneksi ei ollut kovin iso muutos, kun Katilla piti olla päivän ensimmäinen ja Tessalla toinen ottelu, mutta onhan tuo ärsyttävää ottelijalle. Gian mukaan ottaminen Euro Cupiin EM-tappion jälkeen oli sitä vastoin oikein mieluisa yllätys (ja lopputulos oli hieno), joten ei tässä voi turkkilaisia täysin lytätä.

    Kuten tiedetään, pistearvostelu suosii näissä IFMA:n kisoissa usein aggressiivisempaa/enemmän aloitteita tekevää ja keskikehää selvemmin hallitsevaa osapuolta, mutta oli miellyttävää nähdä, että se ei ole kiveen hakattu sääntö. Esim Pokin finaalimatsissa venäläinen painosti näennäisesti, mutta Pok napsi enemmän selkeitä osumia. Huonommat tuomarit olisivat voineet tuomita matsin toisin päin, mutta oikeus tapahtui näin. Myös Gian EM-ottelu Iakovlevaa vastaan oli hieman vastaavanlainen (lukekaa aikaisemmista raporteista).

    Joukkueen nuorille nämä kisat toimivat hyvänä kokemuksena kansainvälisistä kovista kisoista. Kaikki eivät voittaneet, mutta tarkoitus olikin käsittääkseni katsoa miten Suomen junnut pysyvät mukana maailman menossa. Ja kyllä sen näki, että noista nuorista löytyy potentiaalia vaikka mihin, kunhan niitä valmennetaan oikealla tavalla (Räsänen, Martinez tai joku muu junnuvalmennuksesta vastaava osaisi kertoa tästä huomattavasti enemmän).

    Kisojen taso oli lähes kauttaaltaan hyvä ja monin paikoin helvetin kova (nimet kuten Hurkou, Kulebin, Levin, Vakhitov, Hancharonak jne kertonevat kaikille jotain). Taso ei ollut hyvä vain miesten sarjoissa, vaan myös nuorten ja naisten sarjoissa nähtiin tasokasta thainyrkkeilyä. Nuo entisen itäblokin maiden ottelijathan tunnetaan vanhastaan kovaa lyövinä tyyppeinä, joka pitää edelleen paikkaansa, mutta kyllä jälleen näki, että siellä osataan thainyrkkeillä koko tekniikka-arsenaalilla. Ottelusilmä on loistava, liikkuminen on herkkää, iskuissa on nopeutta ja voimaa.

    Koko kisojen vakuuttavimmat ottelijat olivat mielestäni odotetusti tunnetut ammattilaistähdet Artem Levin Ja Dzianis Hancharonak. Levinillä oli tapana lueskella kirjaa omassa rauhassa katsomossa, jonka jälkeen hän kävi välillä kehässä voittamassa matsinsa jopa haukotuttavan suvereenisti, kädet munien alapuolella roikkuen, ja palasi takaisin lukemaan. -91 painoluokassa otelleella Hancharonakilla oli pound for pound kisojen kiukkuisimmat alapotkut. Kauheita voimaraippapotkuja, joista kuului kovia läsähdyksiä jaloissa olevista tavallista paksummista säärisukista huolimatta (semifinaali- ja finaalipäivinä ne IFMA:n käyttämät ohuet säärisuojat olivat kai jo niin paskana, että kisajärjestäjät ottivat käyttöön paksummat sukat). Tekeminen oli muutenkin poikkeuksellisen räjähtävää ja monipuolista noin isolle miehelle. Semifinaaliottelussa nähty tanskalaisen Frederic Langwagenin mukiloiminen oli samaan aikaan kaunista ja kauheaa katseltavaa. Kauheaa siksi, että Langwagen otti kovia pommeja joka puolelle kehoaan ja päähänsä, mutta kaunista tekniikoiden hienouden ja tanskalaisen ison sydämen vuoksi (Langwagen ei luovuttanut edes toisen luvunlaskun jälkeen). Hancharonak vs Corbett voisi olla kova matsi.

    Mitäs muuta. Hannu Vappula oli myös mukana huoltamassa ottelijoita, josta oli paljon apua, kun suomalaisten ottelut menivät välillä päällekkäin. Suomen 14-henkinen kisajoukkue oli isompi kuin Kazakstanilla, jolla oli tällä kertaa “vain” 12 ottelijaa kisoissa.

Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 103)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.