Esittelyssä uusi nuorisopäällikkö Arto Kuosmanen

Kuka

Suomen Muaythai liiton syyskokous valitsi joulukuussa 2017 turkulaisen 37-vuotiaan eritysluokanopettajan Arto Kuosmasen uudeksi nuorisopäälliköksi. Kuosmanen on työskennellyt sekä lasten ja nuorten parissa 2000-luvun alusta saakka että kasvatus- ja sosiaalialalla. Koulutukseltaan hän on erityispedagogiikan maisteri ja opettaja. Lisäksi hänellä on rehtorin virkaan vaadittavan pätevyyden mukainen opetushallinnon tutkinto.

Thainyrkkeilytausta

Kuosmasen kotisali on Turku Thaiboxing Club, jossa hän aloitti vuonna 2003. Hän aloitti pian salille tultuaan junnuthairyhmän apuvalmentajana ja on toiminut viimeiset viisi vuotta vastuuvalmentajana. Parhaimmillaan salilla treenaa yli 30 iältään 8-17 vuotiasta nuorta. Nuoret on jaettu teemasta riippuen joko iän tai taitotason mukaan eri ryhmiin ja ohjattuja treenejä on kolme kertaa viikossa. Vanhempia junioreita tuetaan myös kisaryhmän harjoituksissa käymisessä.

Kuosmanen summaa lajin hienoudet näin ”Thainyrkkeilyssä minua viehättää edelleen samat asiat kuin alussakin. Lajin monipuolisuus pitää tekemisen mielekkäänä vuosien jälkeenkin ja uutta opittavaa sekä opetettavaa tulee aina vastaan. Thainyrkkeilyn hienot perinteet ja harrastajien kesken vallitseva yhteisöllisyys ovat itselleni merkittäviä tekijöitä. Hienoimpia hetkiä lajin parissa on ollut opinto- ja treenimatka Thaimaahan sekä kehän laidalla oleminen kun omassa junnuryhmässä aloittaneet pojat voittavat nuorten Suomen mestaruudet. Kaikista tärkeimmiksi nousevat kuitenkin päivittäin nähty liikunnan ilo ja hymyt pienten treenaajien kasvoilla”.

Valmennusajattelu

Kuosmanen kehittää valmennusosaamistaan jatkuvasti kouluttautumalla ja verkostoitumalla muiden valmentajien kanssa. Hän on suorittanut 1-tason kamppailulajivalmentajakoulutuksen ja lisäksi lukuisia lyhempiä koulutuksia muun muassa urheilun monipuolisuuden merkityksestä, taitoharjoittelusta ja juoksuvalmennuksesta.

Thainyrkkeilyn tekniikan ja taktiikan oppeja hän ammentaa kokeneimmilta valmentajilta osallistumalla esimerkiksi leirityksiin mukaan ja seuraamalla heidän toimintaansa.

Kuosmasen valmennustyön perusta lasten ja nuorten kanssa ovat pitkäjänteisyys ja maltillisuus. Harjoittelussa tavoitellaan ikäkauden mukaista, mahdollisimman mielekästä sekä kehittävää toimintaa. Aikuismaiseen harjoitteluun siirrytään vasta kun keho ja mieli ovat siihen valmiit. Tämä valmius on yksilöllistä ja sen tunnistaminen vaati kokemusta. Myös harjoitusmääriä kasvatetaan maltillisesti ja asteittain yksilöllisyys huomioiden.

Pienten lasten harjoittelussa tärkeintä on liikunnan ilo, yleistaitavuuden kehittäminen ja monipuolisuus. Yleisestikin urheilun pitää olla hauskaa ja mielekästä. Alle 15 -vuotiailla monipuolisuus on ehdottaman tärkeätä ja puhtaan lajiharjoittelun osuus kaikesta organisoidusta ja lajiin liittyvästä omatoimisesta harjoittelusta tulisi olla alle puolet. Jatkuvaan kehitykseen tähtäävillä junioreilla viikoittaisen harjoitusmäärän olisi oltava 10 – 20 tuntia.

Jos juniori haluaa menestyä kilpaurheilijana myöhemmällä iällä, tulisi lopullinen lajivalinta tehdä 12 – 14-vuotiaana ja aloittaa systemaattinen harjoittelu viimeistään 15-vuotiaana. Tässä vaiheessa pitäisi harjoitustunteja olla viikossa jo yli kaksikymmentä ja niistä yli puolet puhdasta lajiharjoittelua. Tällöin myös kausisuunnittelun merkitys kasvaa.

Tavoitteet nuorisopäällikön tehtävässä

Tavoitteenani on kehittää suomalaista juniorithainyrkkeilyä hyvässä yhteishengessä ja avoimin mielen. Juniorileirejä pitäisi saada järjestettyä tiheämmin yhteistyön syventämiseksi ja uusien kokemusten jakamiseksi. ”Valmentajien pitäisi hakea rohkeasti oppia myös toisista kamppailulajeista, joissa on saavutettu kansainvälistä menestystä viime vuosina. Fysiikkavalmennuksen osalta pitäisi pysyä mukana kansainvälisessä tutkimustiedossa ja osaamisessa”, Kuosmanen summaa ja pohtii keinoja tämän saattamiseksi käytäntöön.

TTBC:n junnuthai perusteesit ovat jatkossa kaikkien käytettäväksi.

Kuva: Arto Kuosmanen